Integrative Medicine - a reflection

 

Integrative Medicine seminar, Helsinki 21^st of May, 2024

This is a reflection on a seminar I attended last week in Helsinki: Integrative Medicine, Visions for 2030, as part of a bigger event called Radical Health. An afternoon of lectures and networking during breaks. Some 150 participants.

My first thought was positive. Great to see so many people, clearly from within the medical establishment trying to build bridges between contemporary medical paradigm and complementary alternative methods (CAM). This was my initial reaction, but as the afternoon went on, a confused voice grew too, or a voice aware of challenges, and as I was driving home, I tried to catch some of what was rising up in my awareness. I’m a big-picture person, observing trends and shifts in collective consciousness and the culture which is borne out of field.

As I sensed into my discomfort, and have done so this past week, I had to initially admit to myself, that I’ve strayed far from this kind of buzzy/busy business type events, having left that world some 25 years ago. My nervous system became a bit frazzled, consciousness slightly out of the body and my waters were uneasy as the day proceeded. Wisely I did some grounding, deep breathing on the parking lot before hitting the road home.

Sometimes it’s good to go back to something, just to see how evolution has taken you to a whole different place and the “old” world just feels off. Yet, I am immensely grateful for the people who are trying to change the system from within the system. I had myself tried to change systems in the world of international industrial manufacturing from the inside, with some successes and equally some failures, I know it is not easy.  The question is still the same - is it possible, if the foundations wherein the system exists stay the same? Or does the answer rather lie in building a parallel more holistic system, and in due course, thus making the old system obsolete? Begs the question!

The association “Integrative Medicine” hosting the event is still young, formed a few years ago and this was, I believe, their first major event.

We heard opening words from Finland’s EU parliamentary representative Sirpa Pietikäinen. What struck me most was her alarming comment, that the gap, between traditional medicine and CAM (complementary alternative medicine) is greatest in Finland. Many other European countries have many practices where medicine and CAM collaborate successfully and therefore support the overall holistic health of the patient/client. I remember this from my years in Scotland as well. Cancer patients were offered all kinds of alternative methods, energy medicine to alleviate the side-effects of the heavy cancer treatments. They worked side-by-side. In Finland, people also seek these out, but have to do so privately and not everyone, sadly, can afford this route.

In Sirpa’s slides Covid-19 was still presented as a zoonotic virus & pandemic, having come from a wet market in China. I would have expected a parliamentary representative to be more informed and up to date with her information. Clearly, she has not followed the alternative media, nor the many congressional hearings and parliamentary discussions in the US & Brittain. This debate has been going on the past 4 years. The consensus today, 2024, is much more leaning towards a lab leak, i.e. gain-of-function, bio hack and therefore human origin. The spike protein has features, that are impossible for a natural explanation.  I had just the previous day followed a congressional hearing from Washington DC where this fact was finally also admitted, under oath, by Francis Collins, former director of NIH (National Institute of Health in the US). I expect truth from a parliamentary representative, or at least the recognition that the question is still open, hence not settled. The question about excess deaths all over the developed world, also in Finland, is alarming, and they tend to show up 4-5 weeks after a booster campaign. We know far too little about the long-term effects of the mRNA-gene therapies, I refuse to call them vaccines, injected during the pandemic (still ongoing).

Finland is a very bureaucratic and technocratic country. Hearing Sirpa enthusiastically presenting an EU-wide health data-system in the making in some sub-committee in Brussels, run chills up my spine. More bureaucracy behind which to hide. Finland has such a system, Apotti, which has not, to date, delivered its promises. It was introduced in 2018 and has created a situation where doctors and nurses spend more time with data-systems, their failures, the system’s incapacity to “talk” to other data-systems etc, than with their patients and/clients, let alone developing the human element, collaboration and motivation of personnel at the workplaces. People with technocratic mindsets, who develop such systems, seldom take into account the unexpected consequences of their “brilliant” work – one of which is the unexpected consequence of the human being her/himself. Please notice the sarcasm. I should know, I spent several years facilitating engineers from 5 different countries on three different continents in the biotech industry. My job was to help them understand each other, to be open to share information, best available practices and learn from each other. The observation I made was that the technocratic, expertise language (+ cultural differences in this case) in itself often presented the hindrance – I found myself doing a lot of translation in order to help greater collective understanding to emerge. It is not farfetched to draw parallels to the medical establishment and the expertise hurdles there.  Too much left-brain, hardly any right brain skills. This left-brain dominance is overall one of the greatest challenges for the western world at this time. I wholeheartedly recommend the works of psychiatrist professor Ian McGilchrist, his books “The Master and his Emissary” and “The matter with things”.

EU is a centralizing force, yet for the freedoms and rights for constitute individuals’ members in all EU states, it should curb this tendency to the minimum. If it does not do this, creativity, new innovation, also in the field of integrative medicine will be stifled.

Next, we heard from doctor & biohacker Olli Sorvijärvi who specializes in and has a company selling, self-directed gadgets to measure all kinds of health measures. Oura rings, watches, bracelets coupled with apps on your mobile to follow every and each vital force in your body. A market that has exploded the past 10 years and is doing so increasingly. My sense of this new market is that it enables individuals to take more responsibility of their own health by following vitals on their own and noticing when unhealthy life-style choices have a negative impact. Anything that helps people take responsibility for their own well-being is welcomed. Yet, even here, a danger lurks. So far, we are talking about external gadgets you wear on your body (and can take off if you choose to), but soon – actually already happening, we entertain computer chips inserted under the skin, in the brain, even on babies in order to give them a competitive advantage – as if that was the most important thing. Here the boundary between in-organic and organic gets violated in a way that seems scary and potentially dangerous. Anything that violates sacred soul-life, of which the body is purely a vehicle, will eventually fail. The transhumanists are playing with fire, declaring a Silicon Valley based God-like religion for the new human totally separated from nature. A new hubristic transcendentalism, this time of un-natural origin.

Olli was followed by Hanna Voutilainen a functional nutritional therapist. So much is wrong in our food systems, we can listen to Zach Bush to understand the width of the problem, without healthy soil we cannot have healthy food. During the past 100 years the chemical industry has poisoned our soils with the introduction of the monocrop industry and pesticides. Today we have foods that have lost all or most of their nutritional value. As a counterbalance to this western industrial catastrophe, nutritional therapists are sorely needed and their field of work is enormous. Correcting the gut-biome will be crucial and introducing a healthier organic life-style essential. The gut is after all the third brain, together with the brain itself and the heart – all three must be in balance.

In the ancient Finnish folklore Kalevala, when interpreted spiritually and psychologically, the three bad boys, Rujo, Rampa and Perisokea (Barbarous, Cripple & Blind) – representing jealousy, greed and ignorance -created havoc in the world and eventually the sacred oak-tree (tree of life) had to be taken down in order to build a new world. Maybe we Finns should pay attention to our ancestral wisdom and start to figure out how that healthier new world tree, in good/custodian relationship with all the kingdoms of nature could be built. For sure the first thing that must be remedied – related to the themes of this seminar - is to bring a better balance to the reductionist, atomizing, left-brain emphasis countering this with the more holistic, whole-picture, creative right side of the brain.

We were also presented with a dialogue between three long-term doctors, experts in their field, who reflected upon how medicine has evolved the past 40-50 years. The most important comment that stuck in my awareness was Markku Partanen, he stated that we should not have listen to Descartes way back at the start of the enlightenment era, rather Spinoza would have been a better choice. I agree, as Spinoza includes the spiritual dimension whereas Descartes does not.

Maybe because we’ve just come out of the corona-pandemic and its subsequent lock-downs and restrictions, all speaker talked about community, the need for dialogue, human connection and the possibility to exchange ideas face-to-face. There is a yearning in the field for human connection – understandably. We are after all social beings, in need of mirrors and in need of validation and challenge in order to develop into the fullness of who we are.

This was in stark contrast with the last exercise, where the audience was invited to participate in the visioning process. Instead of facilitating human contact and dialogue, putting us in groups of 3-4 people to discuss the presented areas, a bar-code appeared on the screen and we were guided to answer a questionnaire on our mobile phones. This was such a flop, I almost walked out of the room. This could easily have been done later, as an aftercare, sent to the participants with a feedback sheet and a possibility to, in your own time, answer the questions with more time to reflect. We spend way too much time on our mobiles as it is, and an obvious opportunity for genuine human dialogue was missed.  A mistake many seminar organizers do is they try to cramp in too much into the available time, maybe this was an example of that.

But back to the question, can the system be changed from within? We are all, in one way or the other, dependent on the current capitalistic, market-oriented system in the west. Even during Olli’s talk, I was wondering: “is he selling something to me?” We have mortgages, loans, children to raise and put through school and pensions to think about. The competition is fierce and I have no doubt it creates all kinds of blockages for the free flow of creative new ideas. The expertise status of the medical professionals, pharmaceutical scientist and pharmacists and the associations protecting their social status and gained benefits, may well be a greater hindrance in a small country as Finland. Cliques of experts protecting their own areas, is common in Finland in other areas too, the market is small and everyone is competing for grant money or lucrative collaborators. The risk for corruption is well known and let’s say, it would have been refreshing if presenters would have declared their stakeholders and interest groups. Especially after the pandemic public trust in institutions has plummeted.   

The crisis of the past 4 years, pandemic coupled with the revamping of the whole social medical system (SOTE) in Finland may well present an opportunity to break down some of the old structures. Yet so far, I’ve seen only a tendency to build more bureaucracy, administration and more hierarchical systems being built within the centralized big hospitals. Only time will tell if a total breakdown of the system finally forces the change – the change that puts the patient in the fore front again. From the viewpoint of the outsider and potential client, it looks to me as the primary task of the medical system is lost. I hope I am wrong and the situation isn’t as bleak.

I will turn 70 this year, so already in my crone years, but luckily healthy, knock on wood! I only take some supplements like Vitamin D, C etc.  My own receipe has for past 30 years been the postulate which states: “all disease is the inhibition of soul-life”. The soul energy, when embodied is the ultimate healer. It works not just on the physical level – the main area the medical establishment functions on today, but includes the etheric, emotional, mental and spiritual levels of the body.  We are electro-magnetic beings, a soul having a human experience for a short time. Electro in this sense represents the outward going masculine energy and magneto the inward going feminine energy. Finding the balance, this has nothing to do with gender, is key and as everything is interconnected this balance when reached, flows outward as a blessing and inward as a healing agent to organs, molecules, cells, atoms and quarks creating wholeness of health and self-correcting healing.

The current paradigm shift will, kindly or more forcefully through crisis, present this vaster vista for humanity eventually and medicine as we know it today, will change.

I wish all the best to the association of Integral Medicine in Finland and hope that your efforts will benefit the many and build the bridges that are needed.

much love to all…..Micaela

 

 

 

 

 

 

Pyhän Feminiiniprinsiipin paluu

Luento, Forum Humanum 16.10.2019 yhteenveto

Lupasin luentoyleisölle, että laitan esitykseni tänne blogiini, mutta tekninen tietotaitoni, tai blogin rakenne ei sallinut PDF-tiedoston siirtoa, joten tässä yhteenveto artikkelimuodossa. Vähän yksikertaistettuna tämä tässä nyt kirjautuu.

 Mielemme, vaikka emme sitä useinkaan tiedosta, on osa valtavaa psyykkistä, energeettistä matriisia. Emme ole erillisiä, vaikka niin usein erheellisesti näin kuvittelemme. Tässä matriisissa on säilöttynä lajimme koko historia. Carl Jung kutsui tätä kollektiiviseksi tiedostamattomaksi. Paul Levi pulestaan wetikoksi, mielen viirukseksi. Itä nimeää tämän karmaksi, länsi traumaksi ja taakkasiirtymiksi. Varjollamme on monta nimeä.

Nykyajan rationaalisen, hyvin menttaalisen mielen hybris on irti juuristaan. Usein täysin irrottautuneena tästä matriisista ja sen syvyydestä - feminiiniprinsiipistä, joka mielen alunalkaen synnytti.

Tämä separaatio ja kollektiivinen viirus, on vaikuttanut arvoihimme, siihen miten näemme maailman, miten kasvatamme lapsemme, miten harjoitamme tiedettä, lääketiedettä ja psykologiaa. Miten hallinnoimme, luomme lyhytnäköisiä tavoitteita ja miten koemme suhteemme ympäröivään maailmaan ja toisiimme. Olemme kadottaneet viisauden, vaiston voiman, yhteyden luontoon, elämän syvät juuret ja elämän matriisin punojan taidot.

Elämän matriisin punojan taidot ovat yhtä kuin kanssaluomisen kykymme. Kehomme, tunteemme ja ajatuksemme luovat alituisesti energeettisiä todellisuuksia, jotka eivät vain vaikuta oman matriisimme/auramme hyvinvointiin, vaan yhtälailla vaikuttavat muihin ihmisiin, kollektiiviin ja ympäristöömme laajemmin. Vain kehitämällä tietoisuutemme tarkkailijataitoja, sukeltamalla omaan varjoomme, voimme paremmin tiedostaa mitä luomme. Puhdistamme vähitellen sielumme asumuksen, jotta eheyttävä säteilevä valo voi täällä maan päällä olla siunaukseksi sen sijaan, että olemuksemme lisää kaaosenergiaa ja jatkaa varjoista käsin syntyvää kärsimystä.  

Mistä separaatio alkoi?
Jo noin 2000 vuotta ennen ajanlaskua ihmiskunta siirtyi lunaarisista mytologioista, aurinko mytologiaan. Aikaisemmat feminiiniset jumaluudet vaihtuivat maskuliinisiin jumaluuksiin. Painopiste siirtyi Pyhästä Äidistä, Pyhään Isään. Vähitellen tämä johti yhteen monoistiseen maskuliiniseen Jumalaan: Juutalaisten, Kristinuskon ja Islamin - Isä Jumala. Feminiini tukahdutettiin ja kaiken elävän ykseys kaikkosi. Unohdimme vähitellen, että Universumi on orgaaninen, pyhä, jakamaton kokonaisuus, johon ihmiskunta ja maapallomme kaikki luomakunnat osallistuvat. Kollektiivin painopiste siirtyi tällöin sakraalikeskuksesta, solar plexsukseen. Välttämätön separaation ja individuaation aikakausi alkoi. Matriarkaatin aikakaudella olimme olleet vielä eriytymättömiä, heimokansoja, jotka olivat täysin yhteydessä luontoon ja luomakuntien elämään. Individuaatio oli kuitenkin välttämätöntä, jotta ymmärtäisimme, että jumaluus on sisäsyntyisenä meissä jokaisessa, ei vain harvojen valittujen: kuninkaiden, kuningattarien, pappien ja papittarien, harvojen vihittyjen lahja, vaan meidän kaikkien lahja.

Vielä alku-kristillisellä kaudella viisaus, Sofia, oli arkkityyppinä assosioitu Jumalattareen. Oli mm. Innana Sumerissa, Maat ja Isis Egyptissä sekä Athena Kreikassa. 

Epätasapaino kuitenkin syveni, kun Kristinuskon kukoistuskaudella arkkityyppien kohdalla tapahtui merkittävä muutos. Viisaus assosioitiin Kristukseen/Logokseen, pyhään sanaan. Jumaluuden kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki muuttuivat näin täysin maskuliinisiksi arkkityypeiksi ja feminiini hävisi peruuttamattomasti. Mihin jäivät Äiti, Tytär ja Pyhä Sielu?

Vuoteen 200 a.d. mennessä ortodoksisen Kristinuskon feminiiniset jumaluuden kuvat ja arkkityypit olivat kutakuinkin kadonneet.

Vasta 1945 löydettyjen Nag Hammadi tekstien myötä saatettiin nähdä, että jotkut alku-Kristilliset ryhmät ylläpitivät Pyhän Äidin kuvaa. He kutsuivat häntä: "näkymätön meissä kaikissa". Näille alku-Kristityille Pyhä Henki oli Sielu ja Pyhä Äiti/Kosminen Äiti ja he näkivät kyyhkysen hänen symboolinaan.

Ei siis ihme, että sekulaarinen moderni kulttuurimme on nähnyt luonnon epä-pyhänä. Sitä olemme voineet surutta riistää ja käyttää hyväksi. Äiti Maata ei enää pidetty pyhänä. Saatoimme loukata, pahoinpidellä, häpäistä ja saastuttaa, ilman että se herätti meissä minkäänlaista vastuuntuntoa, häpeää tai katumusta.

Vaikka jumaluutta kyllä kuvattiin kaikkialla läsnäolevaksi, se siirrettiin kauemmas pois arkitodellisuudestamme, transkendenttiin. Se oli luonnon tuolla puolen ja meidän tuolla puolen. Se oli aina maskuliini ja isällinen.

Koko Kalojen aikakausi on ollut transkendenttiin pyrkimistä. Se tuotti kirkkokunnat, katedraalit, hierarkiat, kolonialismin, gurut ja sokean uskon auktoriteetteihin ja paljon muuta. Kaikkiin näihin liittyy suunnaton varjo. Aikakautta hallitsi usko erillisyyteen, etuoikeuksiin ja valtaan ylitse muiden eetos. Tänä päivänä tämä kaikki on murtumassa ja kestämättömät yhteiskuntarakenteen ja -järjestelmät käyvät viimeisiä eloonjäämistaistelujaan vielä jonkin aikaa kun Kalojen kuudennen säteen energia poistuu. Jumaluus kääntää katseensa jälleen kohti materiaa, kohti Äiti Maata, kohti kehoa, kohti luomakuntia. Aurinko keskeisyydestä olemme edenneet Mustaan Aukkoon, galaktinen tietoisuus kutsuu. Aurinkokunta olikin vain solu galaksien valtameressä. Sinne ei kuitenkaan mennä ilman aurinkokuntamme juuri-keskusta/Äiti Maata, täällä asustaa kosminen kundaliinivoima joka tämän tietoisuuden laajentumisen ennenpitkään tuo. Musta aukko on feminiiniprinsiipin aluetta, Aurinko maskuliiniprinsiipin. Universaali ja singulaari, kehosi atomien keskuksessa oleva pikkuruinen musta aukko on sama kuin galaksin musta aukko.

Individuaatio on saavutettu ja seuraava vaihe kutsuu meitä ryhmätietoisuuteen evoluutiospiraalin seuraavalle askelmalle, sydänkeskukseemme. Uutta aikakautta hallitsee aivan erilainen, seitsemännen säteen energia, joka tuo pyhyyden materiaan. Tästä siirtymävaiheesta käytetään nimitystä "The Great Turning" - suuri käänne. Sen keskellä elämme ja käänne tehdään yksi sydän kerrallaan.

Feminiiniprinsiipin menettämisen myötä kadotimme tärkeän osallisuutemme, kanssaluomisen kykymme. Emme enää olleet yhteydessä tähän näkymättömään matriisiin ja sen elämän voimaan.
Henki ja mieli (rationaalinen ajattelu) olivat Jumalasta, maskuliinisia, kun taas luonto, aine/materia, nainen ja keho olivat Jumalattaresta. Jumalattaren kuvaa, joka liitettiin kaaokseen, sitä pelättiin. Elämän feminiiniset aspektit kiellettiin. Henki ja materia eriytettiin. Tästä separaatiosta kärsimme edelleen tiedostettua ja tiedostamatonta kollektiivista traumaa. Tämä näkyy jaetussa kollektiivisessa immuunijärjestelmässämme ja hermostoissamme, emme kertakaikkiaan ole läsnä kehoissamme. Oma matriisimme kun on vain fraktaali sukulinjojemme ja  kollektiivisen tason matriiseista. Olemme niihin auttamattomasti kytkeytyneinä.

Kehityksen etenemisen myötä, tietoinen mieli ja vaistonvarainen sielu - aivot ja sydän, erkanivat toisistaan ja polarisoituivat yhä enemmän ihmisen tietoisuudessa.

 Tämä kehitys, joka on mielestäni nyt tullut tiensä päähän, on suoraan johtanut tämän päivän henkiseen, poliittiseen ja ekologiseen kriisiin. Olemme kerta kaikkiaan kokeneet valtavan tripla menetyksen: luonto, aine/materia ja nainen.

Ajankohtainen ilmastokriisimme juontaa näinolleen lähes 4000 vuotta sitten alkaneeseen feminiiniprinsiipin mustamaalaamiseen, niin filosofiassa, tieteessä, teologiassa ja mytologiassa.

Tämä oli patriarkaattisen yhteiskuntajärjestelmän alku. On hyvä muistaa, että patriarkaatti on JÄRJESTELMÄ, eikä ole sama kuin kaikki miehet. Naiset yhtälailla tukevat järjestelmää, niinkuin miehet voivat olla feministejä. Puhun prinsiipeistä, en sukupuolesta.

On herättävä ymmärtämään, että pitkään hallinnut järjestelmä on johtanut siihen, että kollektiivisella tasolla tunne- ja fyysisten kehojemme immuunijärjestelmät ja hermostomme ovat rikki, haavoittuneet, irti juuristaan, traumatisoituneet ja kipuilevat monella tapaa. 

Jotta voisimme siirtyä Jaakopin portailla seuraavalle tasolle, sydäntietoisuuden alueelle tarvitsemme kipeästi:
- Traumojen restauraatiokäytäntöjä (yksilöt ja sukujanat)
- Uusimman neurotieteen, epigenetiikan ymmärrystä ja sen kansantajuistamista
- Kulttuurisen, kollektiivisen traumatason tunnistamista ja eheyttämistä.

Meidän on kurottava umpeen hengen ja materian, aivojemme ja sydäntemme välinen kuilu. Laskeuduttava kehoihimme ja palattava luonnon parantavaan kehtoon. Paljon on maailmassa trauman jäädyttämiä sydämiä. Sydänkeskuksemme pysyvät visusti suljettuna, suojautuneena ilman feminiiniprinsiipin, kehon eheytymistä. Sydän ei aukea ilman mineraalikuntaa, kasvikuntaa ja eläinkuntaa meissä. 

Tähän pyrimme, Yin/Yang tasapainoon. Maskuliiniprinsiipin (sininen, tulen- ja ilmaelementin edunvalvoja) tulee laskeutua ja feminiinprinsiipin (oranssi, maa- ja vesielementtien edunvalvoja) tulee nousta. Ne kohtaavat sydämessämme.
Ei tarvitse olla kovinkaan tiedostava ihminen, ymmärtääkseen, että maa- ja vesielementit kotiplaneetallamme ovat tällä hetkellä hälytystilassa ja hätää kärsimässä. 

Vaikka yksilön kohdalla on kyse löytää sisäinen prinsiippien tasapaino, sukupuolellakin on erityistehtävänsä tämän suuren kääntymisen ajanjaksona. Inkarnoituessaan sielut virittäytyvät sukupuoleen ja ottavat kantaakseen osan kollektiivikarmasta, joten vaikka yksilöinä pyrimme prinsiippien tasapainoon, meillä on erillaiset taakkasiirtymät.

Tämän takia erityisesti sielut, jotka ovat inkarnoituneena naiskehoihin, meidän tulee laskeutua sielujemme aliseen, kokeaksemme ja parantaaksemme siellä olevat voimakkaat vaistonvaraiset tunteemme, hakea tukahdettu ja kadotettu viisautemme. Näiden ilmaisu kun on ollut kiellettyä tuhansien vuosien ajan. Vain se mikä tulee nähdyksi ja koetuksi voi parantua, vapautua. Keho kantaa monien, monien elämiemme muistoja, jähmettyneitä energiatukokset. Veden ja energian esteetön virtaus kehon läpi on puhdistuksen lahja ja Äiti Maa kiittää runsaudella. 
Sielut, jotka ovat täällä mieskehoissa, teidän kohdalla pätee ihan sama varjon puhdistustyö. Erityisen tärkeätä on, että eteenkin alempi menttaalikehonne (solar plexus), sananne todella virtaavat sydäntietoisuuden kautta palvellakseen elämää ja sitä kautta kaikkia luomakuntia täällä maan päällä. 

Käsittelen seuraavaksi Solar Plexusta, koska se on tällä hetkellä vielä dominanssissa ja edustaa sitä energiataajuutta, jonka läpi meidän on kuljettava sydäntietoisuuteen.Tämä on ollut patriarkaatin, valta ylitse muiden aikakauden taajuus.

Solar Plexus, kolmas värähtelytaajuus alhaalta laskettuna
(maskuliini, strukturoitu, korreloi eläinkuntaan)
Tämän keskuksen teemat ovat mm.: luottamus, pelot, vaietut asiat, itsetunto, itsekunnioitus, itsevarmuus, kunnianhimo, rohkeus, kriisinhallintakyky, itsestä ja muista huolehtiminen, vaikeus sietää kritiikkiä, henkilökohtainen kunnia, hylkäämisen pelko, pelko näyttäytyä hölmönä, typeränä tai tyhmänä, ulkonäköahdistukset, luonteen vahvuus.

(Eläinkunnan kuudes sukupuuttoon kuolemisprosessi on käynnissä. Tämä liittyy mielestäni ihmiskunnan kyvyttömyyteen siirtyä solar plexuksen taajuudesta sydäntietoisuuteen. Alempi taajuus uhrautuu, jotta sydämemme auvautuisivat. Aikanaan feminiiniprinsiippi uhrautui, jotta yksilöityminen voisi tapahtua, ennen sitä Äiti Maa uhrautui jotta saatoimme ylipäätänsä tänne inkarnoitua - omaa ns suoraa tietoa. Tietoisuuden kehitys kulkee kriisien kautta, niin yksilön kuin kollektiivin. Sydäntietoisuus on ensimmäinen, alhaalta ylöspäinlaskettuna, joka todella ymmärtää että olemme osa luonto - interdependence, kanssariippuvuutemme)


Solar Plexuksen pyhä totuus on: kunnioita itseäsi! Ole kypsä, suhtaudu kunnioittavasti itseäsi ja muita kohtaan ja kanna vastuu itsestäsi, persoonastasi, kuka olet ja millaiseksi olet kehittynyt. Terve ego! Tämä kolmas taajuus kehittää itsetuntoa ja persoonallisuutta. Opit erottautumaan laumasta, yksilöitymään. Jumaluus luo moninaisuuden kautta, joten sinun yksilöitynyt lahjasi on tärkeä. Opit vetämään rajoja ja löydät oman henkilökohtaisen etiikkasi ja moraalisi. 

Tämä keskus sijaitsee 12. selkänikaman ja 1. lannenikaman välisellä alueella. Se vaikuttaa sisäelimiin, haimaan, mahaan, ruansulatus- ja eritysjärjestelmiin, maksaan, sappirakkoon ja pernaan. Mikäli emme pysty tasapainottamaan pelkoon ja ihmissuhteisiin liittyviä epätasapainoja jotka kumpuavat juuri- ja sakraalikeskuksista, ne leviävät solar plexuksen alueelle.
Täällä teemme helposti kaikista asioita hyvin henkilökohtaisia. Tunnemme kouristuksia jos olemme vihaisia tai hermostuneita. Solar plexuksessa voi olla liikatoimintaa, jos reagoimme liian tunteellisesti ja/tai alitoimintaa, jos pelkäämme liikaa omia tai muiden tunteita. Siksi tätä keskusta kutsutaankin tunteiden sulatusuuniksi. Astraalitason (tunnetason), usein ihannoidut ilmiöt liittyvät tämän keskuksen epätasapainoon, etenkin jos välttelemme oman varjomme integroimista. 
Täältä löytyy mm. surumielisyyttä, huolta, jännitystä, levotonta jännittyneisyyttä, stressiä, kiivautta, hermostuneisuutta, itsekkyyttä ja pakkomielteisyyttä.

Vaikka tämä keskus on tunteellinen, olemme nousseet rakenteettomasta tajuudesta (sakraali) rakenteellisempaan ja älyllisempään (solar). Keskus vastaa ja reagoi ajatuksin. Niiden kautta pyrimme luomaan järjestystä, tuomaan lohtua ja rakennetta tunteitamme kuohuttaviin tilanteisiin.
Ollessamme tässä keskuksessa uskomme ajatuksiamme ja tunteitamme. Parhaimmillaan osaamme nimetä ne, mutta jos ne ovat epämiellyttäviä tai hämmentäviä on riski, että pyrimme niistä eroon. Aluksi tämä tuottaa meissä huojennusta, mutta saattaa olla että työnnämme perimmäisen ongelman alitajunnan syvyyksiin.
Rationalisoimme, älyllistämme ja heijastamme oman pahoinvointimme ulkopuolellemme, teemme usein mitä tahansa välttääksemme tuntemasta tunteitamme. 
Olemme herkästi sitä mieltä, että joku toinen on vastuussa epämiellyttävistä tunteistamme oli sitten kyseessä henkilö, pomo, yritys, yhteiskunta, järjestelmä tai elämä itse - löydämme loputtomasti syitä.
Turvaudumme pidättyväisyyteen ja tukahduttamiseen, minkä vuoksi solar plexuksesta muodostuu suuri pidäteltyjen energioitten patoallas. Tarvitsemme sydänkeskustamme muuntamaan solar plexuksen energiat tavoitteellisuudeksi, epäitsekkyydeksi, myötätunnoksi ja rakkaudeksi.
Sydänkeskus paljastaa solar plexuksen, ja kun sydän on tarpeeksi auki henkilö ei useinkaan sotkeudu liikaa toisten ihmisten asioihin. 

Koska maailma on yksilöllisen ja kollektiivisen mielemme heijastus, solar plexuksesta ja integroimattomista alemmista värähtelytaajuuksista kumpuavat ajatus- ja tunne energiat (defenssit ja traumat) ovat suurimpia haasteita. Vedämme puoleemme varjomme sovittamattomia energioita, pahimmassa tapauksessa tukahdutamme oman elämänvoimamme.

SINÄ OLET SEKÄ VALO ETTÄ SEN PEILI !!
Jokainen kielteinen ajatus palaa aikanaan takaisin. Tämän ymmärtäen, voimme nähdä, että esim. myös ilmastonmuutos on sisäinen, kollektiivinen tapahtumasarja. Pyhä feminiinprinsiippi on kertakaikkiaan traumatisoitunut ja maa- ja vesielementit eritoten huonossa jamassa. Naisetkin unohtivat omat elementtinsä! Tasa-arvokamppailun nimissä meistä tuli patriarkaatin tyttäriä, koska muuta mahdollisuutta ei ollut tässä järjestelmässä. Kiitos kuitenkin Sufragetit, 60-luvun hippiliike ja feministit, tasa-arvo on edistynyt. Kuitenkin tiedän, ettei nainen oikein eheydy, ilman että hän laskeutuu kehoonsa, omaan prinsiippiinsä.

Yksipuolinen riippuvaisuutemme normitieteeseen ja akateemisuuden autuuteen kuuluvat tälle alueelle, liian sokeasti ja dogmaattisesti seurattuina niistä on tullut uusi kirkkomme.

Uskomme rationaalisen ajattelun yksin olevan olentomme suurin saavutus, emmekä esim. salli tunteiden tuomista työpaikoille. Tämä antaa meille turvaa, kun yritämme kohdata ja hallita joskus kaottisia ja vähemmän rakenteellisia tunteitamme, työntämällä ne sosiaalisesti hyväksytyn käyttäytymisen ulkopuolelle. 
(Greta Thunberg ei tee näin, aspergerin takia, siksi hän toimii nyt suurena totuuden torvena)

Me kertakaikkiaan laitamme KANNEN PÄÄLLE !!
Näin syntyy valtaisa umpikuja. Otamme etäisyyttä omista tunteistamme ja meistä voi helposti tulla ylimielisiä ajatellesamme, että olemme parempia, siistimpiä, hienostuneempia ja älykkäämpiä kuin nuo muut. Vertailemme paljon tällä aaltopituudella kohottaaksemme itsetuntoa ja omanarvontuntoamme. Jos kytkeydymme täysin irti tunnemaailmastamme luomme hyvin steriilin ja turran ympäristön.

Mieli on hyvin kaunis väline, mutta sitä tulee käyttää viisaasti eikä se saa yksin hallita elämäämme. Elämästä voi tulla tosi kuivaa.
Solar plexuksessa on kyse taistelusta paremmuuden ja heikkouden välillä. Patriarkaatin aikana keho on nähty "koneena", jonka tarkoitus on tuottaa terveyttä ja elinvoimaa. Tunteet on, joko tukahdutettu tai sitten niitä hallitaan mielen peleillä ja keinoilla, tai vaihtoehtoisesti annetaan toisen kannettavaksi (mm. ylisukupolviset taakkasiirtymät). 

Pelkäämme omaa vihaamme, raivoamme, omaa heikkouttamme ja haavoittuvaisuuttamme. Kärsimättömyys ja turhautuneisuus vaivaa meitä, kun joudumme kohtaamaan alemmista taajuuksista kumpuavia tunnetiloja.

Täällä ylläpidämme omaa, usein aika pysyvää mielikuvaa itsestämme, egostamme. Puolustamme sitä tarvittaessa kiihkeästi. Meillä on mielipiteitä, olemme kunnianhimoisia, tuomitsemme, arvostelemme ja syytämme. Terve ego ei ole vielä kehittynyt.

Voimme tuntea itsemme hyvin omahyväisiksi, itse asiassa koetamme näyttää paremmilta kuin nuo muut. Älyllistä jäykkyyttä ja ylimielisyyttä muiden uhatessa ego-identtiteettiämme tai haastaessa uskomuksiamme.  Kaipaamme älyllistä hyväksymistä ja haluamme toisten ihmisten olevan kanssamme samaa mieltä. Me tiedämme aina kaiken parhaiten ja meillä on vastaukset kaikkeen.
Voi syntyä erittäin suljettu ja ylimielinen kiertokulku, jos emme kykene päästämään irti. Tämä aaltopituus on kaiken kilpailemisen perusta, sen piirissä taistelemme materiaalisesta menestyksestä toisten kustannuksella. Perustava ajatus on: "Et voi menestyä ilman, että joku toinen häviää". Tavoittelemme itsen tyydyttämistä muiden ihmisten ja elämänmuotojen kustannuksella.

Tunnemme kelpaavamme saavutusten, statuksen ja tunnustuksien kautta. Kaikki "-ismit", optimismia lukuunottamatta, kuuluvat tähän taajuuteen. Solar plexus on äärimmäisen hyvä sanankäyttäjä, koska se kuuluu alemman älyllisyyden piiriin.

(Tällä hetkellä näemme rajuja ylilyöntejä: elämme totuuden jälkeistä aikaa, viha-puhe jyllää, trollit ja deep fake:it, somen kaikki ilmiöt. Kuka tahansa voi periaatteessa sanoa mitä tahansa yksilöllisyyteen ja sanavapauteen vedoten. Moraali ja etiikka ovat kadoksissa. Olemme todella vaikeuksissa, jos annamme tämän taajuuden kehittää AI teknologiaa ilman sydäntietoisuutta)

Henkisen polun kulkijan kohdalla, mikäli hänellä tämä taajuus vielä dominoi, vertailu ilmenee esim. "minä olen henkisempi kuin sinä, minun opettajani / opetukseni / oppi-janani / traditioni on parempi kuin sinun....jne.

Itseänsä ylentävät "pyhät" ihmiset löytyvät täältä. Tämä aaltopituus on kuin "yhden miehen/naisen orkesteri", jossa kaikki on olemassa vain itsen älyllisyyttä ja paremmuutta varten.

Liike- ja yritysmaailman, politiikan- ja talouselämän järjestelmät, tiedemaailmakin toimivat edelleen tällä taajuudella. TIETOISUUS itse on se puuttuva elementti, koska sitä ei tunnisteta, eikä oteta riittävästi huomioon näillä elämänalueilla. Onneksi näemme pilkahduksia positiivisesta muutoksesta.

Seuraukset näkyvät luonnonvarojen äärettömänä hyväksikäyttönä, ympäristön rappeutumisena, eläinlajien ja elämän tuhoutumisena, taloudellisina kriiseinä, eriarvoisuuden lisääntymisenä, yritysten raakana voitontavoitteluna ja lyhytnäköisyytenä sekä hallinnon byrokratisoitumisena. 

Solar plexus taajudella saatamme kantaa piilevää paljastumisen pelkoa, olla ahdistuneita, turtia, jäykkiä, omahyväisiä ja närkästyneitä, sekä pelätä salaisuuksiemme paljastumista. Piiloudumme naamioiden taakse.

Kun emme salli itsellemme tai toisille autenttisuutta, luomme paljon stressiä kehoomme, tuotamme paljon pahaa oloa ja sairautta (mm. syöpäsairauksien ja autoimmuunisairauksien lisääntyminen - molemmat ovat sairauksia missä solumme ja jäjestelmämme hyökkäävät itseämme kohti). 

Stressin taso tämän päivän yhteiskunnassa on äärimmäisen korkea. Monet ajavat itsensä piippuun, ehkä romahtavat ja tajuavat, etteivät voi jatkaa samaan malliin.

Enimmäkseen ruohonjuuritasolla tapahtuva henkinen herääminen haastaa tällä hetkellä tämän taajuuden ylivaltaa. Tämä liike pyrkii avaamaan ihmiskunnan kollektiivisen sydämen, yksi sydän kerrallaan. 

Sydämen aukeaminen on ihme-eliksiiri, jonka avulla voimme päästä läpi tästä värähtelytaajuudesta. Sydäntä lähestyessämme annamme tilaa nöyryydelle, tasavertaisuudelle ja jäykkyytemme sekä kontrollin tarve alkavat rentoutua. 

Kun tämä taajuus on tullut tiensä päähän, se ei enää pysty ylläpitämään itseään, vaan alkaa sulattamaan rakenteita, rooleja ja sisäisiä vankiloita. Se jättää meidät hetkellisesti irrallisuuteen ja me tiedämme, että jotain olennaista puuttuu. Avaamme itsemme ystävällisyydelle ja herkkyydelle, irrottaen ja pehmentäen itse luomiamme rakenteita. 

Toisten huomioonottaminen pääsee esiin, opimme käyttämään voimaamme ja tietojamme vastuullisemmin. Harjoittelemme antautumista ja irtipäästämistä. Sen kautta jotain suurempaa herää meissä. Me kerta kaikkiaan sulamme!

Kun sydän alkaa aueta, tajuamme myös, ettemme voi jättää mitään vaiheita väliin ja siksi päädymme uudestaan alemmille taajuuksille, voidaksemme parantaa pelon ja epäilyn. Hakeudumme terapiaan, niin puhe- kuin kehoterapioihin. Mitään tasoa ei voi ohittaa, kaikki tulee integroida!
Harjoittelemme itsemme hyväksymistä sellaisena kuin olemme, niinpä sydän vähitellen lisää rohkeuttaan ja alkaa avautua.