Pyhän Feminiiniprinsiipin paluu

Luento, Forum Humanum 16.10.2019 yhteenveto

Lupasin luentoyleisölle, että laitan esitykseni tänne blogiini, mutta tekninen tietotaitoni, tai blogin rakenne ei sallinut PDF-tiedoston siirtoa, joten tässä yhteenveto artikkelimuodossa. Vähän yksikertaistettuna tämä tässä nyt kirjautuu.

 Mielemme, vaikka emme sitä useinkaan tiedosta, on osa valtavaa psyykkistä, energeettistä matriisia. Emme ole erillisiä, vaikka niin usein erheellisesti näin kuvittelemme. Tässä matriisissa on säilöttynä lajimme koko historia. Carl Jung kutsui tätä kollektiiviseksi tiedostamattomaksi. Paul Levi pulestaan wetikoksi, mielen viirukseksi. Itä nimeää tämän karmaksi, länsi traumaksi ja taakkasiirtymiksi. Varjollamme on monta nimeä.

Nykyajan rationaalisen, hyvin menttaalisen mielen hybris on irti juuristaan. Usein täysin irrottautuneena tästä matriisista ja sen syvyydestä - feminiiniprinsiipistä, joka mielen alunalkaen synnytti.

Tämä separaatio ja kollektiivinen viirus, on vaikuttanut arvoihimme, siihen miten näemme maailman, miten kasvatamme lapsemme, miten harjoitamme tiedettä, lääketiedettä ja psykologiaa. Miten hallinnoimme, luomme lyhytnäköisiä tavoitteita ja miten koemme suhteemme ympäröivään maailmaan ja toisiimme. Olemme kadottaneet viisauden, vaiston voiman, yhteyden luontoon, elämän syvät juuret ja elämän matriisin punojan taidot.

Elämän matriisin punojan taidot ovat yhtä kuin kanssaluomisen kykymme. Kehomme, tunteemme ja ajatuksemme luovat alituisesti energeettisiä todellisuuksia, jotka eivät vain vaikuta oman matriisimme/auramme hyvinvointiin, vaan yhtälailla vaikuttavat muihin ihmisiin, kollektiiviin ja ympäristöömme laajemmin. Vain kehitämällä tietoisuutemme tarkkailijataitoja, sukeltamalla omaan varjoomme, voimme paremmin tiedostaa mitä luomme. Puhdistamme vähitellen sielumme asumuksen, jotta eheyttävä säteilevä valo voi täällä maan päällä olla siunaukseksi sen sijaan, että olemuksemme lisää kaaosenergiaa ja jatkaa varjoista käsin syntyvää kärsimystä.  

Mistä separaatio alkoi?
Jo noin 2000 vuotta ennen ajanlaskua ihmiskunta siirtyi lunaarisista mytologioista, aurinko mytologiaan. Aikaisemmat feminiiniset jumaluudet vaihtuivat maskuliinisiin jumaluuksiin. Painopiste siirtyi Pyhästä Äidistä, Pyhään Isään. Vähitellen tämä johti yhteen monoistiseen maskuliiniseen Jumalaan: Juutalaisten, Kristinuskon ja Islamin - Isä Jumala. Feminiini tukahdutettiin ja kaiken elävän ykseys kaikkosi. Unohdimme vähitellen, että Universumi on orgaaninen, pyhä, jakamaton kokonaisuus, johon ihmiskunta ja maapallomme kaikki luomakunnat osallistuvat. Kollektiivin painopiste siirtyi tällöin sakraalikeskuksesta, solar plexsukseen. Välttämätön separaation ja individuaation aikakausi alkoi. Matriarkaatin aikakaudella olimme olleet vielä eriytymättömiä, heimokansoja, jotka olivat täysin yhteydessä luontoon ja luomakuntien elämään. Individuaatio oli kuitenkin välttämätöntä, jotta ymmärtäisimme, että jumaluus on sisäsyntyisenä meissä jokaisessa, ei vain harvojen valittujen: kuninkaiden, kuningattarien, pappien ja papittarien, harvojen vihittyjen lahja, vaan meidän kaikkien lahja.

Vielä alku-kristillisellä kaudella viisaus, Sofia, oli arkkityyppinä assosioitu Jumalattareen. Oli mm. Innana Sumerissa, Maat ja Isis Egyptissä sekä Athena Kreikassa. 

Epätasapaino kuitenkin syveni, kun Kristinuskon kukoistuskaudella arkkityyppien kohdalla tapahtui merkittävä muutos. Viisaus assosioitiin Kristukseen/Logokseen, pyhään sanaan. Jumaluuden kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki muuttuivat näin täysin maskuliinisiksi arkkityypeiksi ja feminiini hävisi peruuttamattomasti. Mihin jäivät Äiti, Tytär ja Pyhä Sielu?

Vuoteen 200 a.d. mennessä ortodoksisen Kristinuskon feminiiniset jumaluuden kuvat ja arkkityypit olivat kutakuinkin kadonneet.

Vasta 1945 löydettyjen Nag Hammadi tekstien myötä saatettiin nähdä, että jotkut alku-Kristilliset ryhmät ylläpitivät Pyhän Äidin kuvaa. He kutsuivat häntä: "näkymätön meissä kaikissa". Näille alku-Kristityille Pyhä Henki oli Sielu ja Pyhä Äiti/Kosminen Äiti ja he näkivät kyyhkysen hänen symboolinaan.

Ei siis ihme, että sekulaarinen moderni kulttuurimme on nähnyt luonnon epä-pyhänä. Sitä olemme voineet surutta riistää ja käyttää hyväksi. Äiti Maata ei enää pidetty pyhänä. Saatoimme loukata, pahoinpidellä, häpäistä ja saastuttaa, ilman että se herätti meissä minkäänlaista vastuuntuntoa, häpeää tai katumusta.

Vaikka jumaluutta kyllä kuvattiin kaikkialla läsnäolevaksi, se siirrettiin kauemmas pois arkitodellisuudestamme, transkendenttiin. Se oli luonnon tuolla puolen ja meidän tuolla puolen. Se oli aina maskuliini ja isällinen.

Koko Kalojen aikakausi on ollut transkendenttiin pyrkimistä. Se tuotti kirkkokunnat, katedraalit, hierarkiat, kolonialismin, gurut ja sokean uskon auktoriteetteihin ja paljon muuta. Kaikkiin näihin liittyy suunnaton varjo. Aikakautta hallitsi usko erillisyyteen, etuoikeuksiin ja valtaan ylitse muiden eetos. Tänä päivänä tämä kaikki on murtumassa ja kestämättömät yhteiskuntarakenteen ja -järjestelmät käyvät viimeisiä eloonjäämistaistelujaan vielä jonkin aikaa kun Kalojen kuudennen säteen energia poistuu. Jumaluus kääntää katseensa jälleen kohti materiaa, kohti Äiti Maata, kohti kehoa, kohti luomakuntia. Aurinko keskeisyydestä olemme edenneet Mustaan Aukkoon, galaktinen tietoisuus kutsuu. Aurinkokunta olikin vain solu galaksien valtameressä. Sinne ei kuitenkaan mennä ilman aurinkokuntamme juuri-keskusta/Äiti Maata, täällä asustaa kosminen kundaliinivoima joka tämän tietoisuuden laajentumisen ennenpitkään tuo. Musta aukko on feminiiniprinsiipin aluetta, Aurinko maskuliiniprinsiipin. Universaali ja singulaari, kehosi atomien keskuksessa oleva pikkuruinen musta aukko on sama kuin galaksin musta aukko.

Individuaatio on saavutettu ja seuraava vaihe kutsuu meitä ryhmätietoisuuteen evoluutiospiraalin seuraavalle askelmalle, sydänkeskukseemme. Uutta aikakautta hallitsee aivan erilainen, seitsemännen säteen energia, joka tuo pyhyyden materiaan. Tästä siirtymävaiheesta käytetään nimitystä "The Great Turning" - suuri käänne. Sen keskellä elämme ja käänne tehdään yksi sydän kerrallaan.

Feminiiniprinsiipin menettämisen myötä kadotimme tärkeän osallisuutemme, kanssaluomisen kykymme. Emme enää olleet yhteydessä tähän näkymättömään matriisiin ja sen elämän voimaan.
Henki ja mieli (rationaalinen ajattelu) olivat Jumalasta, maskuliinisia, kun taas luonto, aine/materia, nainen ja keho olivat Jumalattaresta. Jumalattaren kuvaa, joka liitettiin kaaokseen, sitä pelättiin. Elämän feminiiniset aspektit kiellettiin. Henki ja materia eriytettiin. Tästä separaatiosta kärsimme edelleen tiedostettua ja tiedostamatonta kollektiivista traumaa. Tämä näkyy jaetussa kollektiivisessa immuunijärjestelmässämme ja hermostoissamme, emme kertakaikkiaan ole läsnä kehoissamme. Oma matriisimme kun on vain fraktaali sukulinjojemme ja  kollektiivisen tason matriiseista. Olemme niihin auttamattomasti kytkeytyneinä.

Kehityksen etenemisen myötä, tietoinen mieli ja vaistonvarainen sielu - aivot ja sydän, erkanivat toisistaan ja polarisoituivat yhä enemmän ihmisen tietoisuudessa.

 Tämä kehitys, joka on mielestäni nyt tullut tiensä päähän, on suoraan johtanut tämän päivän henkiseen, poliittiseen ja ekologiseen kriisiin. Olemme kerta kaikkiaan kokeneet valtavan tripla menetyksen: luonto, aine/materia ja nainen.

Ajankohtainen ilmastokriisimme juontaa näinolleen lähes 4000 vuotta sitten alkaneeseen feminiiniprinsiipin mustamaalaamiseen, niin filosofiassa, tieteessä, teologiassa ja mytologiassa.

Tämä oli patriarkaattisen yhteiskuntajärjestelmän alku. On hyvä muistaa, että patriarkaatti on JÄRJESTELMÄ, eikä ole sama kuin kaikki miehet. Naiset yhtälailla tukevat järjestelmää, niinkuin miehet voivat olla feministejä. Puhun prinsiipeistä, en sukupuolesta.

On herättävä ymmärtämään, että pitkään hallinnut järjestelmä on johtanut siihen, että kollektiivisella tasolla tunne- ja fyysisten kehojemme immuunijärjestelmät ja hermostomme ovat rikki, haavoittuneet, irti juuristaan, traumatisoituneet ja kipuilevat monella tapaa. 

Jotta voisimme siirtyä Jaakopin portailla seuraavalle tasolle, sydäntietoisuuden alueelle tarvitsemme kipeästi:
- Traumojen restauraatiokäytäntöjä (yksilöt ja sukujanat)
- Uusimman neurotieteen, epigenetiikan ymmärrystä ja sen kansantajuistamista
- Kulttuurisen, kollektiivisen traumatason tunnistamista ja eheyttämistä.

Meidän on kurottava umpeen hengen ja materian, aivojemme ja sydäntemme välinen kuilu. Laskeuduttava kehoihimme ja palattava luonnon parantavaan kehtoon. Paljon on maailmassa trauman jäädyttämiä sydämiä. Sydänkeskuksemme pysyvät visusti suljettuna, suojautuneena ilman feminiiniprinsiipin, kehon eheytymistä. Sydän ei aukea ilman mineraalikuntaa, kasvikuntaa ja eläinkuntaa meissä. 

Tähän pyrimme, Yin/Yang tasapainoon. Maskuliiniprinsiipin (sininen, tulen- ja ilmaelementin edunvalvoja) tulee laskeutua ja feminiinprinsiipin (oranssi, maa- ja vesielementtien edunvalvoja) tulee nousta. Ne kohtaavat sydämessämme.
Ei tarvitse olla kovinkaan tiedostava ihminen, ymmärtääkseen, että maa- ja vesielementit kotiplaneetallamme ovat tällä hetkellä hälytystilassa ja hätää kärsimässä. 

Vaikka yksilön kohdalla on kyse löytää sisäinen prinsiippien tasapaino, sukupuolellakin on erityistehtävänsä tämän suuren kääntymisen ajanjaksona. Inkarnoituessaan sielut virittäytyvät sukupuoleen ja ottavat kantaakseen osan kollektiivikarmasta, joten vaikka yksilöinä pyrimme prinsiippien tasapainoon, meillä on erillaiset taakkasiirtymät.

Tämän takia erityisesti sielut, jotka ovat inkarnoituneena naiskehoihin, meidän tulee laskeutua sielujemme aliseen, kokeaksemme ja parantaaksemme siellä olevat voimakkaat vaistonvaraiset tunteemme, hakea tukahdettu ja kadotettu viisautemme. Näiden ilmaisu kun on ollut kiellettyä tuhansien vuosien ajan. Vain se mikä tulee nähdyksi ja koetuksi voi parantua, vapautua. Keho kantaa monien, monien elämiemme muistoja, jähmettyneitä energiatukokset. Veden ja energian esteetön virtaus kehon läpi on puhdistuksen lahja ja Äiti Maa kiittää runsaudella. 
Sielut, jotka ovat täällä mieskehoissa, teidän kohdalla pätee ihan sama varjon puhdistustyö. Erityisen tärkeätä on, että eteenkin alempi menttaalikehonne (solar plexus), sananne todella virtaavat sydäntietoisuuden kautta palvellakseen elämää ja sitä kautta kaikkia luomakuntia täällä maan päällä. 

Käsittelen seuraavaksi Solar Plexusta, koska se on tällä hetkellä vielä dominanssissa ja edustaa sitä energiataajuutta, jonka läpi meidän on kuljettava sydäntietoisuuteen.Tämä on ollut patriarkaatin, valta ylitse muiden aikakauden taajuus.

Solar Plexus, kolmas värähtelytaajuus alhaalta laskettuna
(maskuliini, strukturoitu, korreloi eläinkuntaan)
Tämän keskuksen teemat ovat mm.: luottamus, pelot, vaietut asiat, itsetunto, itsekunnioitus, itsevarmuus, kunnianhimo, rohkeus, kriisinhallintakyky, itsestä ja muista huolehtiminen, vaikeus sietää kritiikkiä, henkilökohtainen kunnia, hylkäämisen pelko, pelko näyttäytyä hölmönä, typeränä tai tyhmänä, ulkonäköahdistukset, luonteen vahvuus.

(Eläinkunnan kuudes sukupuuttoon kuolemisprosessi on käynnissä. Tämä liittyy mielestäni ihmiskunnan kyvyttömyyteen siirtyä solar plexuksen taajuudesta sydäntietoisuuteen. Alempi taajuus uhrautuu, jotta sydämemme auvautuisivat. Aikanaan feminiiniprinsiippi uhrautui, jotta yksilöityminen voisi tapahtua, ennen sitä Äiti Maa uhrautui jotta saatoimme ylipäätänsä tänne inkarnoitua - omaa ns suoraa tietoa. Tietoisuuden kehitys kulkee kriisien kautta, niin yksilön kuin kollektiivin. Sydäntietoisuus on ensimmäinen, alhaalta ylöspäinlaskettuna, joka todella ymmärtää että olemme osa luonto - interdependence, kanssariippuvuutemme)


Solar Plexuksen pyhä totuus on: kunnioita itseäsi! Ole kypsä, suhtaudu kunnioittavasti itseäsi ja muita kohtaan ja kanna vastuu itsestäsi, persoonastasi, kuka olet ja millaiseksi olet kehittynyt. Terve ego! Tämä kolmas taajuus kehittää itsetuntoa ja persoonallisuutta. Opit erottautumaan laumasta, yksilöitymään. Jumaluus luo moninaisuuden kautta, joten sinun yksilöitynyt lahjasi on tärkeä. Opit vetämään rajoja ja löydät oman henkilökohtaisen etiikkasi ja moraalisi. 

Tämä keskus sijaitsee 12. selkänikaman ja 1. lannenikaman välisellä alueella. Se vaikuttaa sisäelimiin, haimaan, mahaan, ruansulatus- ja eritysjärjestelmiin, maksaan, sappirakkoon ja pernaan. Mikäli emme pysty tasapainottamaan pelkoon ja ihmissuhteisiin liittyviä epätasapainoja jotka kumpuavat juuri- ja sakraalikeskuksista, ne leviävät solar plexuksen alueelle.
Täällä teemme helposti kaikista asioita hyvin henkilökohtaisia. Tunnemme kouristuksia jos olemme vihaisia tai hermostuneita. Solar plexuksessa voi olla liikatoimintaa, jos reagoimme liian tunteellisesti ja/tai alitoimintaa, jos pelkäämme liikaa omia tai muiden tunteita. Siksi tätä keskusta kutsutaankin tunteiden sulatusuuniksi. Astraalitason (tunnetason), usein ihannoidut ilmiöt liittyvät tämän keskuksen epätasapainoon, etenkin jos välttelemme oman varjomme integroimista. 
Täältä löytyy mm. surumielisyyttä, huolta, jännitystä, levotonta jännittyneisyyttä, stressiä, kiivautta, hermostuneisuutta, itsekkyyttä ja pakkomielteisyyttä.

Vaikka tämä keskus on tunteellinen, olemme nousseet rakenteettomasta tajuudesta (sakraali) rakenteellisempaan ja älyllisempään (solar). Keskus vastaa ja reagoi ajatuksin. Niiden kautta pyrimme luomaan järjestystä, tuomaan lohtua ja rakennetta tunteitamme kuohuttaviin tilanteisiin.
Ollessamme tässä keskuksessa uskomme ajatuksiamme ja tunteitamme. Parhaimmillaan osaamme nimetä ne, mutta jos ne ovat epämiellyttäviä tai hämmentäviä on riski, että pyrimme niistä eroon. Aluksi tämä tuottaa meissä huojennusta, mutta saattaa olla että työnnämme perimmäisen ongelman alitajunnan syvyyksiin.
Rationalisoimme, älyllistämme ja heijastamme oman pahoinvointimme ulkopuolellemme, teemme usein mitä tahansa välttääksemme tuntemasta tunteitamme. 
Olemme herkästi sitä mieltä, että joku toinen on vastuussa epämiellyttävistä tunteistamme oli sitten kyseessä henkilö, pomo, yritys, yhteiskunta, järjestelmä tai elämä itse - löydämme loputtomasti syitä.
Turvaudumme pidättyväisyyteen ja tukahduttamiseen, minkä vuoksi solar plexuksesta muodostuu suuri pidäteltyjen energioitten patoallas. Tarvitsemme sydänkeskustamme muuntamaan solar plexuksen energiat tavoitteellisuudeksi, epäitsekkyydeksi, myötätunnoksi ja rakkaudeksi.
Sydänkeskus paljastaa solar plexuksen, ja kun sydän on tarpeeksi auki henkilö ei useinkaan sotkeudu liikaa toisten ihmisten asioihin. 

Koska maailma on yksilöllisen ja kollektiivisen mielemme heijastus, solar plexuksesta ja integroimattomista alemmista värähtelytaajuuksista kumpuavat ajatus- ja tunne energiat (defenssit ja traumat) ovat suurimpia haasteita. Vedämme puoleemme varjomme sovittamattomia energioita, pahimmassa tapauksessa tukahdutamme oman elämänvoimamme.

SINÄ OLET SEKÄ VALO ETTÄ SEN PEILI !!
Jokainen kielteinen ajatus palaa aikanaan takaisin. Tämän ymmärtäen, voimme nähdä, että esim. myös ilmastonmuutos on sisäinen, kollektiivinen tapahtumasarja. Pyhä feminiinprinsiippi on kertakaikkiaan traumatisoitunut ja maa- ja vesielementit eritoten huonossa jamassa. Naisetkin unohtivat omat elementtinsä! Tasa-arvokamppailun nimissä meistä tuli patriarkaatin tyttäriä, koska muuta mahdollisuutta ei ollut tässä järjestelmässä. Kiitos kuitenkin Sufragetit, 60-luvun hippiliike ja feministit, tasa-arvo on edistynyt. Kuitenkin tiedän, ettei nainen oikein eheydy, ilman että hän laskeutuu kehoonsa, omaan prinsiippiinsä.

Yksipuolinen riippuvaisuutemme normitieteeseen ja akateemisuuden autuuteen kuuluvat tälle alueelle, liian sokeasti ja dogmaattisesti seurattuina niistä on tullut uusi kirkkomme.

Uskomme rationaalisen ajattelun yksin olevan olentomme suurin saavutus, emmekä esim. salli tunteiden tuomista työpaikoille. Tämä antaa meille turvaa, kun yritämme kohdata ja hallita joskus kaottisia ja vähemmän rakenteellisia tunteitamme, työntämällä ne sosiaalisesti hyväksytyn käyttäytymisen ulkopuolelle. 
(Greta Thunberg ei tee näin, aspergerin takia, siksi hän toimii nyt suurena totuuden torvena)

Me kertakaikkiaan laitamme KANNEN PÄÄLLE !!
Näin syntyy valtaisa umpikuja. Otamme etäisyyttä omista tunteistamme ja meistä voi helposti tulla ylimielisiä ajatellesamme, että olemme parempia, siistimpiä, hienostuneempia ja älykkäämpiä kuin nuo muut. Vertailemme paljon tällä aaltopituudella kohottaaksemme itsetuntoa ja omanarvontuntoamme. Jos kytkeydymme täysin irti tunnemaailmastamme luomme hyvin steriilin ja turran ympäristön.

Mieli on hyvin kaunis väline, mutta sitä tulee käyttää viisaasti eikä se saa yksin hallita elämäämme. Elämästä voi tulla tosi kuivaa.
Solar plexuksessa on kyse taistelusta paremmuuden ja heikkouden välillä. Patriarkaatin aikana keho on nähty "koneena", jonka tarkoitus on tuottaa terveyttä ja elinvoimaa. Tunteet on, joko tukahdutettu tai sitten niitä hallitaan mielen peleillä ja keinoilla, tai vaihtoehtoisesti annetaan toisen kannettavaksi (mm. ylisukupolviset taakkasiirtymät). 

Pelkäämme omaa vihaamme, raivoamme, omaa heikkouttamme ja haavoittuvaisuuttamme. Kärsimättömyys ja turhautuneisuus vaivaa meitä, kun joudumme kohtaamaan alemmista taajuuksista kumpuavia tunnetiloja.

Täällä ylläpidämme omaa, usein aika pysyvää mielikuvaa itsestämme, egostamme. Puolustamme sitä tarvittaessa kiihkeästi. Meillä on mielipiteitä, olemme kunnianhimoisia, tuomitsemme, arvostelemme ja syytämme. Terve ego ei ole vielä kehittynyt.

Voimme tuntea itsemme hyvin omahyväisiksi, itse asiassa koetamme näyttää paremmilta kuin nuo muut. Älyllistä jäykkyyttä ja ylimielisyyttä muiden uhatessa ego-identtiteettiämme tai haastaessa uskomuksiamme.  Kaipaamme älyllistä hyväksymistä ja haluamme toisten ihmisten olevan kanssamme samaa mieltä. Me tiedämme aina kaiken parhaiten ja meillä on vastaukset kaikkeen.
Voi syntyä erittäin suljettu ja ylimielinen kiertokulku, jos emme kykene päästämään irti. Tämä aaltopituus on kaiken kilpailemisen perusta, sen piirissä taistelemme materiaalisesta menestyksestä toisten kustannuksella. Perustava ajatus on: "Et voi menestyä ilman, että joku toinen häviää". Tavoittelemme itsen tyydyttämistä muiden ihmisten ja elämänmuotojen kustannuksella.

Tunnemme kelpaavamme saavutusten, statuksen ja tunnustuksien kautta. Kaikki "-ismit", optimismia lukuunottamatta, kuuluvat tähän taajuuteen. Solar plexus on äärimmäisen hyvä sanankäyttäjä, koska se kuuluu alemman älyllisyyden piiriin.

(Tällä hetkellä näemme rajuja ylilyöntejä: elämme totuuden jälkeistä aikaa, viha-puhe jyllää, trollit ja deep fake:it, somen kaikki ilmiöt. Kuka tahansa voi periaatteessa sanoa mitä tahansa yksilöllisyyteen ja sanavapauteen vedoten. Moraali ja etiikka ovat kadoksissa. Olemme todella vaikeuksissa, jos annamme tämän taajuuden kehittää AI teknologiaa ilman sydäntietoisuutta)

Henkisen polun kulkijan kohdalla, mikäli hänellä tämä taajuus vielä dominoi, vertailu ilmenee esim. "minä olen henkisempi kuin sinä, minun opettajani / opetukseni / oppi-janani / traditioni on parempi kuin sinun....jne.

Itseänsä ylentävät "pyhät" ihmiset löytyvät täältä. Tämä aaltopituus on kuin "yhden miehen/naisen orkesteri", jossa kaikki on olemassa vain itsen älyllisyyttä ja paremmuutta varten.

Liike- ja yritysmaailman, politiikan- ja talouselämän järjestelmät, tiedemaailmakin toimivat edelleen tällä taajuudella. TIETOISUUS itse on se puuttuva elementti, koska sitä ei tunnisteta, eikä oteta riittävästi huomioon näillä elämänalueilla. Onneksi näemme pilkahduksia positiivisesta muutoksesta.

Seuraukset näkyvät luonnonvarojen äärettömänä hyväksikäyttönä, ympäristön rappeutumisena, eläinlajien ja elämän tuhoutumisena, taloudellisina kriiseinä, eriarvoisuuden lisääntymisenä, yritysten raakana voitontavoitteluna ja lyhytnäköisyytenä sekä hallinnon byrokratisoitumisena. 

Solar plexus taajudella saatamme kantaa piilevää paljastumisen pelkoa, olla ahdistuneita, turtia, jäykkiä, omahyväisiä ja närkästyneitä, sekä pelätä salaisuuksiemme paljastumista. Piiloudumme naamioiden taakse.

Kun emme salli itsellemme tai toisille autenttisuutta, luomme paljon stressiä kehoomme, tuotamme paljon pahaa oloa ja sairautta (mm. syöpäsairauksien ja autoimmuunisairauksien lisääntyminen - molemmat ovat sairauksia missä solumme ja jäjestelmämme hyökkäävät itseämme kohti). 

Stressin taso tämän päivän yhteiskunnassa on äärimmäisen korkea. Monet ajavat itsensä piippuun, ehkä romahtavat ja tajuavat, etteivät voi jatkaa samaan malliin.

Enimmäkseen ruohonjuuritasolla tapahtuva henkinen herääminen haastaa tällä hetkellä tämän taajuuden ylivaltaa. Tämä liike pyrkii avaamaan ihmiskunnan kollektiivisen sydämen, yksi sydän kerrallaan. 

Sydämen aukeaminen on ihme-eliksiiri, jonka avulla voimme päästä läpi tästä värähtelytaajuudesta. Sydäntä lähestyessämme annamme tilaa nöyryydelle, tasavertaisuudelle ja jäykkyytemme sekä kontrollin tarve alkavat rentoutua. 

Kun tämä taajuus on tullut tiensä päähän, se ei enää pysty ylläpitämään itseään, vaan alkaa sulattamaan rakenteita, rooleja ja sisäisiä vankiloita. Se jättää meidät hetkellisesti irrallisuuteen ja me tiedämme, että jotain olennaista puuttuu. Avaamme itsemme ystävällisyydelle ja herkkyydelle, irrottaen ja pehmentäen itse luomiamme rakenteita. 

Toisten huomioonottaminen pääsee esiin, opimme käyttämään voimaamme ja tietojamme vastuullisemmin. Harjoittelemme antautumista ja irtipäästämistä. Sen kautta jotain suurempaa herää meissä. Me kerta kaikkiaan sulamme!

Kun sydän alkaa aueta, tajuamme myös, ettemme voi jättää mitään vaiheita väliin ja siksi päädymme uudestaan alemmille taajuuksille, voidaksemme parantaa pelon ja epäilyn. Hakeudumme terapiaan, niin puhe- kuin kehoterapioihin. Mitään tasoa ei voi ohittaa, kaikki tulee integroida!
Harjoittelemme itsemme hyväksymistä sellaisena kuin olemme, niinpä sydän vähitellen lisää rohkeuttaan ja alkaa avautua.

 
  



 
 

Solar Plexus Center / Solar Plexus Chakra / Third Bandwidth

Solar Plexus

As humanity is still very much polarized in the emotional body, these writings about the energy centers reflect mainly the challenge of overcoming emotional imbalances.

The third bandwidth finds its expression through the solar plexus. It has its entrance point at the 12^th thoracic and the 1^st lumbar vertebrae and is related to your pancreas, stomach, digestive- and elimination systems, intestines, liver and gallbladder as well as the spleen. If we have not been able to harmonize our imbalances of fear and/or relational issues in the two bandwidths below this one, they spill over to the solar plexus which governs our overall emotional state of health. Here we make all issues very personal and we know the “crunch” of the solar plexus when we feel angry or upset.  This center connects us strongly to our emotional body and to the unconscious and is the primary center for moving energies upwards. The solar plexus can be over-active by emotional over-reactions and/or blocked in those who are fearful of their own or other people’s emotions. Most astral lower, often glamorized psychic phenomenon is connected to this center. In the esoteric philosophy it is often called the “furnace” of emotions. We find moodiness, worry, tension, agitated excitement, stress, temper, irritation, selfishness and obsession here. All of these can be said to be psychological cleavages, both deep-seated and superficial.

Even though this center is still highly emotional in its nature we have moved from an unstructured bandwidth to a more structured, mental one and this center quickly responds and reacts with thought. Through it we try and create order and structure and initial release from any emotional upset. When we are in this center we believe our thoughts and emotions, many live on and for their emotions. A thought comes in, for instance “I am angry or jealous” it initially provides a relief of naming the emotion we are dealing with. We try to think our way out of any uncomfortable emotion or conundrum of thoughts. Initially this gives us relief, yet potentially only pushes the real issue into the unconscious. We rationalize, intellectualize and project our discomfort outside of ourselves, anything which helps us avoid actually feeling what we are feeling.  In our mind, the reason we have discomfort is usually someone else’s fault, a specific person, a boss, a company, a society, a system, life itself – our reasons are endless. In our effort to control our emotional body we resort to inhibition, suppression, resulting in the solar plexus becoming a “great reservoir of retained energy”. The solar plexus can be very over-whelming. What is required, and comes with the opening of the heart center, is the transmutation of the emotions we have stored in the solar plexus into aspiration, altruism, compassion and love. The heart center reveals the solar plexus and with enough of the heart open a person seldom gets too embroiled in other people’s affairs.

Thought pollution is our single greatest threat emanating from imbalanced solar plexus’, but also from the two lower bandwidths. The world is a mere reflection of our individual and collective mind. The pollution that is choking our very life force arises from within us. Yet, we have created this system and we can undo it if we do our inner work to catch our own portion of the pollution and are able to nullify its effect on the collective field. The external reality we live in is merely a reflection of our individual and collective mind-set. What you will need to ask yourself is what kind of light are you spreading, what is your inner climate and how does it need to change. Where is your consciousness focused and how are you mirroring and receiving someone else’s light and/or distortions, the question must be what kind of energy are you disseminating? It takes some vigilance, as you are both the light and the mirror. Any negative thoughts you send out, will eventually return – in this respect we could say that climate change is an inner process.

Unfortunately our current one-sided reliance on mainstream science and academia belong here, they have become our new church if followed blindly and dogmatically. We think rational thinking is the pinnacle of our being and we are for instance not allowed, in most places, to bring our emotions into the workplace. Because this is a structured bandwidth, it gives us initially safety, and we try to resolve and control our more unstructured, often chaotic emotional expressions by pushing them under the radar of the socially acceptable norm of behavior. We put the lid on! This is a massive cul-de-sac. If we distance ourselves from our emotions we easily become arrogant thinking we are better, cooler, more sophisticated, more intelligent therefore better than our fellow human beings. We make a lot of comparison in this bandwidth to boost our self-esteem and our sense of self-worth. If we distance ourselves too much we get totally cut off from our emotions and create a very sterile and numb environment. The mind is a very beautiful tool, but it needs to be used wisely and not alone rule the show. Life can become very dry.

The issue here is superiority vs. inferiority. The body is seen as a machine, a power house of fitness and vitality. The emotions are either suppressed or controlled with all possible mind-games and means or alternatively dumped on others when we lose our control. We fear our own rage and anger, we fear our own weakness and vulnerability and we grow impatient and frustrated when confronted with these emotional states from the lower bandwidths, whether they surprise us in our own being, puffing up from below our self-created armor and lid or come toward us from other people. We just want everyone to behave!

This is where we maintain a fixed image and idea about our ego identity. It is something we defend if needed with passion. We have opinions, show ambition, we compete, judge, criticize and blame.  We can feel extremely self-righteous and actually what we are trying to do is to look better than others. There is intellectual rigidity here and a sense of superiority as others threaten our ego identity or challenge our beliefs. We seek mental validation and want other people to agree with us. We always know best and have answers to everything. It can become a very closed and arrogant circuit if we aren't willing and able to let go.

This bandwidth is the basis of all competition and striving for material success on the expense of others. The thinking is: “you can’t succeed without someone else loosing”. The American dream: "life should be better and richer and fuller for everyone, with opportunity for each according to ability or achievement" has turned sour if we, as so many do, only seek self-gratification and forget about other people and other life-forms.

We find validation from our attainment, status and recognition. All “isms” – apart from optimism, are here. We feel relieved when we acquire, control, harness money and possessions, power, influence and dominion. This bandwidth is very good with and works with words as it is the sphere of our lower mental capacity.   

This is also where we want to conform, not rock the boat – nobody wants a troublemaker. Yet we want to stand up as an individual and validate our individuality, yet we suffer if and when we compare with others endlessly and they may be more successful than we are. Alternatively the spiritual seeker turns this into “I am more spiritual than you are, my teacher/teaching/lineage is better than yours...etc.” The holier than thou people are found here. Because this is the “one-man-ship” bandwidth with everyone for him- or herself mentality we exploit, try to be special and have a desire to get ahead of the game.

We find the whole business, corporate, political and financial sectors mostly in this bandwidth. The missing piece is consciousness itself as it is not recognized nor factored into these spheres. The result of which we now see in the terrible exploitation of natural resources, in the environmental degradation, in the distinction of species and life on Earth, in the financial crisis’s and shortsightedness of corporate gain as well as in the endless increased of governmental bureaucracy. We are not in right relationship with life and we need our hearts to open to see this.

We are reluctant to forego ego as it is a threat to individual supremacy. People with power like their power, often over others and over existence itself. There is a huge delusion and a misunderstanding about the true source of power, i.e. spiritual power. The current awakening and grass roots movement under way, opening the collective human heart and searching for right relationship is a huge threat to the established order, operating primarily in this bandwidth, and therefore we see many fascist and controlling methods striking back at the revolutionary energy sweeping the planet at this time.

In this bandwidth we are conscious of self-image, our identity, ego, reason and perceptions of others. We may have a nagging fear of exposure, constriction, numbness, rigidity, smugness and we may feel indignant and keep secrets. It creates a lot of stress in our body system, not to be allowed or not to allow ourselves authenticity. We do not show our weaknesses but hide behind masks. The roles we take upon ourselves to play in this bandwidth are a cause of a lot of illness and disease (not at ease) in our being. The stress in our corporate and governmental institutional cultures is huge! Sometimes we take ourselves to exhaustion, burn-out and break down, we give up and the mind becomes quiet as we recognize that we cannot continue anymore. We do not see and we forget our own light and beauty, we cannot see the fullness of our being nor the light and beauty in others.

For a person studying the inner mysteries of life, this center represents a special challenge to overcome. When the solar plexus is highly developed and when it already connects slightly with the lower heart (self-awareness) and touches occasionally its corresponding higher buddic level, or touches the solar plexus' higher counter-part the atmic, abstract mind level, there is a risk of another illusion of exclusiveness and feeling special, of thinking one knows more about the hidden mysteries of life than the average person - and one usually does, but that is not the point. This is a plague that especially finds its home in esoteric groups and any hidden body of teachings found in all religious traditions. During the two thousand years of the era of Pisces patriarchal and male dominated hierarchical structures have seeped in everywhere and have loved this mental dominance and power over attitude, thus such manifestations are found in most religious institutions both in the East and the West and the energies of past karmic debts are still with us. Thankfully this is breaking down with the increasing influx of the energies of Aquarius which are much more inclusive and group oriented in their nature. Finding the balance point of inner masculine and feminine energies is the key and correcting force which eventually will bring the "cosmic dewdrop" into right balance between his/her humanity and divinity. But there is much work to do in this area as the sacred feminine has been suppressed and relegated into the shadow for such a long time. If this kind of superiority complex is still active and there is no willingness to embrace the heart; inviting its surrender, humility, equality and vulnerability or if there is no courage or awareness to enter the lower bandwidths to do the necessary healing of the shadow of the age of Pisces, we will not see, or it will take much longer to bring about, a more heart centered approach to goodwill, an orientation towards right relationship of humanity as one unified collective and a healthy custodianship towards Mother Earth. Remember the solar plexus is still a "one-man-ship" center of separation.

The panacea and elixir to get past this bandwidth is to open our hearts, yet people are initially afraid of this as it will take us back to an unstructured bandwidth again and we may momentarily lose control.  Consciousness starts to wake up in the solar plexus bandwidth but initially it is focusing just on self and identity however superb the intellect.

The challenge as we approach the heart center is to allow humility, equality, to relax our rigidity and control a bit and admit that we cannot do it all alone. In the corporate arena we may admit that we aren't superman or superwoman after all. We allow others equal space. When this bandwidth has run its course it cannot maintain itself but starts to melt the structures, roles and prisons. It eventually leaves us disconnected and we know something essential is missing and we open ourselves to gentleness and vulnerability, loosening and softening the structures we have created. Consideration of others enters and we learn to use our power and knowledge in a more responsible manner. The practice becomes surrender and letting go and in the letting go something greater enters.

Spiritual practice may enter and it helps us to soften. As we melt our own self-created prison, we soon learn that we cannot skip stages and find ourselves re-entering our lower bandwidths to heal fear and doubt. We practice embracing ourselves as we are, thus the heart slowly develops more courage and starts to open, trust in life’s magical unfolding can re-enter. We cannot take our fear and doubt into our bliss. 

Inspired by my own journey, study in esoteric philosophy, the ancient wisdom tradition, especially esoteric soul based healing and notes from a recent workshop with Jeddah Mali.